torstai 28. helmikuuta 2013

Elmon 3 kuvaa projekti


Oheisen projektin ideana on julkaista sivuilla joka paiva 3 valokuvauksellisesti onnistunutta kuvaa reissulta! Kaykaa ihmeessa tsekkaamassa!

Elmon picasa sivut

Day 3 Deira


Unelmat todeksi; Heräsin virkeänä ja painelin saman tien hotellin Healtclubille, joka osoittautui isoksi parkettilattialla varustetuksi huoneeksi josta löytyi kuntopyörä, juoksumatto, soutulaite ja pari monitoimilaitetta.Kulki se treeni puitteista huolimatta; maksimipainot koneen taljoihin ja pitkiä sarjoja loppuun asti. Ei ehkä sitä parasta treeniä, mutta ainakin tuli käytyä!

Ja asiaan; Lähdettiin heti aamusta kohti Dubai Creekiä eli jokea/lahtea jonka ympärille Dubai on alkujaan muodostunut. Parin kilometrin suunnistus pitkin pikkukatuja toi meidät rantaan, mistä löysimmekin nopeasti etsimämme Dubai museumin.
Paikka oli saanut hyvät arvostelut hintalaatusuhteesta tripadvisorilla, minkä kyllä ymmärtää sillä kolmen dirhamin (n. 60cent) hinnalla ei yleensä juhlita Dubaissa. Museo oli rakennettu vanhaan linnakkeeseen, joka auttamatta oli varsin vaatimaton Eurooppalaisten isoserkkujensa rinnalla.
Perinteisten saviruukku ja sapeli vitriinien lisäksi paikassa oli kuitenkin isot maanalaiset näyttelytilat, jotka veivät vieraat läpi Dubain historian sen perustamisesta nykypäivään. Toisin kuin useimmissa museoissa oli pääpaino kuitenkin viime vuosikymmenissä. Dubain asukasluku vielä 1970 luvun alussa oli 60,000 kun se nyt 40 vuotta myöhemmin on jo yli 2 miljoonaa. Vanhasta helmenkalastajakylästä on kultakaupan ja suurien öljyvarojen myötä muodostunut Aasian ja Euroopan yhdistävä metropoli. Museo ei ollut suuren suuri, mutta sitä voi kyllä tuohon hintaan suositella kaikille tänne eksyville!

Dubai museum




Creekillä hypättiin yhteen vesitakseista, joilla myös paikalliset kulkevat Deiran ja Bur Dubain kaupunginosien väliä. Yhden dirhamin (20cent) hinta jatkoi mukavasti budjettipäiväämme.

 Lyhyen ajelun jälkeen löysimme itsemme harhailemasta pitkin identtisen näköisiä pikkukujia. Korjattuamme hieman suuntimaani paikallistimme etsimämme;

Dubai, City of Gold


Gold Douk on yksi maailman kultakaupan keskuksista, turisteille tämä näkyy loppumattomana rivinä toinen toistaan koreampia koruliikkeitä. Monessa liikkeessä näytti olevan runsaastikkin turisteja kultaostoksilla, ehkä jotkut tosiaan tulevat tänne sitäkin varten. Meidät vähävaraisemman näköiset kulkijat otti tähtäimeensä joukko feikki-Rolexien kauppiaita. Mitään älytöntä hustlaamista ei kuitekaan edelleenkään jouduttu väistelemään. Täällä ei kukaan käy käsiksi tai yritä pakolla pysäyttää kadulla, vain väsyneitä "Hey sir, where you from" huutoja kuuluu aina perään. "Halvalla Dubaissa"-päivä jatkui kun vierailimme ensimmäistä kertaa paikallisten käyttämässä ravintelissä. Kelpo sapuskat ja hyvä palvelu irtosivat n. samalla hinnalla kuin kebab annos Suomessa.
Dubaissa voi siis kyllä myös syödä halvalla. Deirassa oli myös runsaasti 1 ja 2 tähden hotelleja jotka kuitenkin näyttivät ulkoapäin erittäin siisteiltä. Budjettimatkalaisena majoittuisin kyllä Deiraan, sieltäkin pääsee kuitenkin metrolla melkein minne vain.

Illan jo hämärtyessä päätimme vielä käydä katsastamassa läheisen kalamarketin, vaikka epäilimmekin löytävämme sieltä enää tyhjiä kojuja ja kalan hajua.

Lokkiparvi johdatti perille

Turisti hedelmätukussa. Vaan siinäpä reissun ensimmäinen kookospähkinä.



Jostain syystä innokkaat kalakauppiaat pysäyttelivät minua jatkuvasti ja koittivat tarjota saaliitaan. Hieman hämmentävää, sillä kuten aiemmasta kuvasta voitte todeta niin en kyllä varmaan kookospähkinäni kanssa näyttänyt miltään masterchefiltä tai edes tukkukauppiaalta. Olettivatkohan äijät minun pistävän silakat raakana poskeen vai ehkä pakkaavan pienen hain mukaan hotellihuoneessa nautittavaksi.
Merenelävää

Mahdollisia matkamuistoja
Halli oli vielä illallakin kaikkea muuta kuin hiljainen

Illan pimentyessä palasimme Creekille, missä nautimme vielä halvasta vesitaksista ajamalla sen suurempaa syytä alas creekiä ja katsellessa pimenevää keskustaa ympärillämme.

Aikaansaava päivä päättyi vielä hotellin katto uima-altaalle, jossa kävimme pulahtamassa juuri ennen sulkeutumista. Vesi oli jokseenkin kylmää ja koko katto pimeänä, mutta retkestä irtosi iloa löytäessämme healt centerin pukutiloista pienen "Finnsauna"n. Ajastus oli ilm. juuri sammuttanut sähkökiukaan, mutta hyvät löylyt sielä vielä sai. Enpä olisi arvannut että pääsisi taas saunaan näin pian reissun alettua.

Pidän tässä jonkunmoista kirjaa menoista, mielenkiintoisena faktana että eilen rahaa meni ruokaan, kulkemiseen ja nähtävyyksiin n. 150 euroa, tänään 28e. Pienet valinnat, isot erot! Eli pallontallaajille tiedoksi: Dubaissa voi helposti olla ja tehdä sen suuremmin pihistelemättä n. 25e/päivä + majoitus.

***Huoneessamme ei edelleenkään ole wifiä, joten pääsin vasta tänään julkaisemaan eilen kirjoittamani tekstin. Jätettiin kamppeet hotellille säilytykseen ja lähdetään nyt veneajelulle ympäri palmusaarista. Tiedossa yölento Mumbaihin. India, here I come!***

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Day 2 - Burj Khalifa


Kaikille joiden tarvii vaihtaa bloggerinsa kieliasetuksia suosittelen seuraavaa linkkiä kieliasetukset, yön pohdittuani totesin että asian googlaaminen on kuitenkin helpompi vaihtoehto kuin arabian opettelu!

Kirjoitettavaa riittää, mutta koska kirjoitusintoa riittää, niin kirjoitetaan nyt vähän enemmän:

Lento Oslosta Dubaihin lähti ajallaan ja sujui ongelmitta. Ikävä kyllä Norwegianin WLAN yhteys (kyllä, lentäessäkin voi nykyään selata facebookkia) ei jostain syystä toiminut kummallakaan meistä,
vaikka se näytti pelaavan kaikkien muiden multimediavehkeillä. Jouduimme siis vajoamaan takaisin luolaihmisten tasolle ja viettämään lennon katsoen pelkkiä tv-sarjoja läppäriltä. On tämä kamalaa kun tekniikka ei toimi! ;)
The Wireä tuli vihdoin katsottua ensimmäiset 4 episoidia, onhan se hyvä, mutta odotin kyllä ehkä vähän enemmän kiitos kaiken kuulemani?

Dubaissa iski vastaan lämmin tropiikki. Tiedättehän sen tunteen kun astuu ulos ilmastoidusta lentokoneesta ja vetää ensimmäisen henkäyksen kostean lämmintä ilmaa! Paras fiilis ikinä! Onnen tuntemuksia ei onnistunut pilaamaan edes se että hetkeä myöhemmin jouduimme jonottamaan reilu puolituntia maahantulotarkastukseen. Kuumankostea ilma ei enää pitkiin kalsareihin, lämpöpaitaan ja huppariin yhdistettynä tuntunutkaan niin upealta asialta. Päästiin kuitenkin vaivatta maahan Intialaisten touhutessa viisumeidensa kanssa ja hunnutettujen naisten vilautellessa kuontaloitaan jihabien alta. Matkatavaratkin olivat hihnalla odottamassa joten hyppäsimme heti taksiin ja siitä hotelliin. Kaikki taksit dubaissa ovat yhden yhtiön alla ja mittari taksa on vakio, eli edes kaltaisiamme tuoreita valkonaamoja ei yritetty viilata linssiin millään lailla. Positiivinen ero verrattuna vaikka Egyptiin. Huoneemme Burjumanin Grandmidwestissä oli vähintäänkin tyydyttävä ja kellon lyödessä jo kahta yöllä ei unta tarvinnut odotella matkustettuamme koko päivän.


Pääsimme ylös vasta kymmenen maissa aamulla ja otimmekin heti suunnan Burj Khalifalle (Entinen Burj Dubai). Liput näköalatasanteelle olimme varanneet jo hyvissä ajoin, mutta lähtömme ei tapahtunut yhtään liian aikaisin, sillä matka n. 5km päässä olevalle Dubai Mall:ille otti pitkälle toista tuntia. Läheinen metroasema löytyi äkkiä ja päiväliputkin irtoisivat automaatista huokeaan 3e hintaan, mutta ilm. Bur Jumanin ja Dubai Mallin välissä sijaitsevien business centereiden työntekijät rynnivät toimistoihinsa vasta brunssin jälkeen, sillä meno metrolaiturilla oli kuin Tokiossa ikään.


 Emme mahtuneet ensimmäiseen metroon, mutta toisen junan saapuessa olimme jo ehtineet omaksua sen verran raakaa kyynerpäätekniikkaa että pääsimme mukaan. Hyvää oppia Intiaa varten!

AT THE TOP - BURJ KHALIFA





828m, maailman korkein rakennus. Sitä ei saa mahtumaan yhteen kuvaan. Ultranopea hissi nosti meidät alle minuutissa 124 kerrokseen, missä pääsimme maailman korkeimmalle ulkoilmatasanteelle päivittelemään yhtä modernin maailman ihmeistä. Näkymiä on mahdoton ikuistaa valokuviin ja vaikea kuvailla; upea paikka! Hyvä sää ja ulkoilma loivat kyllä mainiot puitteet Dubain tutkimiselle yläilmoista.

Rakennus kyllä hiljentää massiivisuudellaan, on vaikea käsittää miten moinen kolossi edes pysyy pystyssä. Koko Dubai on noussut aavikon keskelle käytännössä tyhjästä viimeisen 20 vuoden aikana ja sen pilvenpiirtäjät edustavat nykypäivän rakennustekniikan kärkeä. Kaupungin futuristista skylinea katsoessa on vaikea olla uskomatta tulevaisuuteen; kun lyödään riittävästi rahaa ja resursseja yhden kaupunginpystyttämiseen niin tältä se näyttää. Mitä kaikkea voisimmekaan vielä saada aikaan jos jostain löytyisi syy puhaltaa yhteen hiileen...Burj Khalifa on tietysti kaikessa turhamaisuudessaan vain tuotos siitä että paikallinen Kalifi on halunnut merkitä Dubain maailmankartalle. Rakennus ei varmasti ole millään mittarilla käytännöllinen, mutta kuka tietää, ehkä meidän lapsemme tai lapsenlapsemme tulevat asumaan moisissa
vertikaalikaupungeissa.

Dubaita yläilmoista, terästä ja hiekkaa

Ilmojen sankarit

Dubai Mall yläilmoista
Fiilisteltyämme aikamme Burj Khalifaa laskeuduimme takaisin Dubai Mallille, joka varmaan itsessään olisi suurempi ihme, ellei sijaitsisi Khalifan varjossa. 1200 liikettä; terveisiä vaan Selloon! Kun ei muutakaan ole keksitty niin mestaan on mm. heitetty sisäluistelurata ja maailman suurin sisäakvaario. Jep, akvaario, arvatkaa vaan missä vietettiin seuraavat pari tuntia!? Tietenkin akvaarion edessä, keskellä ja päällä. n. 12e combotiketti akvaariolle ja aquarium zoohon oli kyllä hintansa arvoinen,todella siisti mesta.

I give you; the worlds largest isolated aquarium

 Elmo kuvasi uutterasti elukoita, joten hienoja kuvia on varmasti myöhemmin nähtävillä, mutta niitä odotellessa voin todeta että kyllä siinä vanha kotiakvaarioni hieman kalpeni.

Majava sen tietää, Elmolla on hienoja elukkakuvia


Jatkettiin akvaariokiertueen jälkeen hetki kiertelyä Mall:illa ja itselleni tarttui mukaan vielä uudet (ja hintavat) sandaalit. Nyt on sitten kahdet kengät sisään ajettavina. Tätä kirjoittaessani hotellilla on jaloissa jo mukavat hiertymät vaikken kävellyt sandaaleilla kuin pari tuntia. Huominen mennään taas vanhoissa monoissa.


Illalla päätimme vielä ottaa hyödyn irti metrotiketeistä ja kävimme kiertelemässä Dubai Marinaa, joka on suosittu hotelli- ja kävelyalue rantaravintoloineen. Mieleen tuli hieman Kreikan tai Italian rantabulevardit, mutta täällä kaikki on uudempaa, siistimpää ja paremmin organisoitua. Kerjäläisillä tai kaupustelijoilla ei ole asiaa miljonäärien leikkikentälle, vaan kaikki on optimoitu turisteja ja muita massimestareita varten. Iso hatunnosto kyllä Dubaille, meillä olisi paljon opittavaa miten asiat voi järjestää tehokkaasti.

Ensimmäisen päivän perusteella voi vain kehua kaikkia käymiämme paikkoja; asiat on järjestetty helpoiksi ja henkilökunta on palvelualtista. Tänään tuli useaan otteeseen todettua että "Amerikan meininki", ehkä jopa enemmän kuin Amerikassa. Tämä on todellinen kulttuurien sulatusuuni, asukkaista vain n. 15% on alkuperäisiä kansalaisia, loput Dubailaiset tulevat kaikista maailmakolkista; 3. maailmasta siivoamaan, tarjoilemaan ja rakentamaan. Länsimaista tekemään bisnestä, shoppailemaan tai vain pröystäilemään.



Dubai Marinassa käytiin vielä syömässä yhdessä rantaravintoloista. Ruoka on tähän mennessä ollut mainiota, ja annokset jotakuinkin Suomen hinnoissa. Nyt ollaan hotellilla (istumassa aulassa, sillä wifi ei valitettavasti ulotu huoneeseen asti) ja pohditaan mitä tehdään huomenna. Ensimmäinen päivä oli tehokas ja nähtiin "ne tärkeimmät", joten seuraavana kahtena joudutaan varmaan vähän kehittelemään tekemistä.

I love Dubai! Malja epätasa-arvolle, tuloeroille ja harvainvallalle. Lupaan katua ja lukea ave mariaa sitten Intian köyhyyden keskellä!




tiistai 26. helmikuuta 2013

What the f*ck


Ilmeeni kun tajuan blogini olevan arabiaksi ja väärinpäin klo 01.30 yöllä


PPS. JOS JOKU OSAA AUTTAA ASIASSA NIIN ARVOSTAISIN SUURESTI, PÄIVITÄN
BLOGIA HETI KUN ALLAH SEN SALLII. On vain yksi blogi ja Matias on hänen kirjoittajansa.

lukuunottamatta Ps. Kaikki  hyvin, dubaissa ollaan ja meno mieletön, Wifi vaikeuksia

6.EI MUUTA
5.Se että google tilini on arabiaksi eikä minulla ole harmainta hajua mistä kieliasetuksia voi muuttaa, tai mmikä näistä hassuista merkeistä edes tekee mitäkin
4. Se että blogini kirjoitus ilmestyy peilikuvana, katkeilee sattumanvaraisesti ja tulisi lukea alhaalta ylös
3.Se että kun loggaan Dubaista, järkeilee google minun olevan harras arabi
2.Googlen älyominaisuudet
1.Se että arabit lukevat vasemmalta

*tuttaa,
Rakas päiväkirja, asioita jotka v


maanantai 25. helmikuuta 2013

Day 1 - And so it begins...


Aamu valkeni kirpeän pakkasen saattelemana, minkä myötä salihousuihin ja huppariin pukeutunut sankarimme sai vielä mukavan muistutuksen taakse jäävän talven iloista. En tietenkään halunnut ottaa mukaan turhia talvivaatteita, joten aamuinen -13c tuntui jotakuinkin siperian viimalta.

Helsingin rautatieasemalla tapasin kanssaseikkailijani Elmon, joka kameroineen lähtee mukaan alkutaipaleelle tutkimaan Intian ihmeitä. Aika näyttää kauanko saattueemme pysyy kasassa, mutta Elmo suuntaa ainakin myöhemmin Intiasta suoraan Australiaan, kun minä puolestani tulen näillä näkymin koluamaan kaakkois-aasiaa.



Helsinki-Vantaalla asiat sujuivat varsin mutkattomasti ja ennen kuin huomasimmekaan olimme jo Norwegianin lennolla Osloon. Elmo on minuakin kokeneempi matkamies, joten tässä meitä taitaa olla kaksi aika huoletonta kulkijaa. Mitäpä sitä stressaamaan, nythän aikaa on vaikka muille jakaa. Monet kyselivät ennen reissua jännittääkö lähtö? Totesin että jos lähteminen täällä Suomen päässä jännittäisi ja stressaisi siitä miten asiat hoituvat, niin eipä sitä varmaan paljon matkasta tuolla ulkomaillakaan voisi nauttia. Odotus oli tietysti kova lähtöä edeltävinä päivinä ja nyt Oslon lentokentällä tätä kirjoittaessani fiilikset ovat edelleen odottavaiset itse kaukomaiden suhteen, mutta hyvältä näyttää!

Kuuden tunnin odotus täällä Oslossa sujuu melko vauhdikkaasti päästyämme loggaamaan wifiin. Viimeinen pari tuntia on tullut lähinnä tutkittua Dubain karttaa ja pohdittua mitä sitä lähipäivinä tekisi. Viimeiset viikot suomessa olivat sen verran kiireisiä etten ehtinyt suurempia suunnitella. Lonely Planet Indiakin on vielä melkein koskematon, mutta eiköhän asia tuossa Dubain lennolla korjaannu.

Taidan myös päästä ensimmäisestä kirjasta eroon suht nopeasti. Nopeasti mukaan valikoitunut trilleri ”Shadows” toimi nimittäin mitä parhaimpana unilääkkeenä äskeisellä lennolla. Lupaavasta takakannesta huolimatta kirja on meinaa vähintäänkin surkea; asiaa saattaa selittää tarkemman silmäilyn paljastama The Timesin arvostelu kirjasta: ”Excellent! Twilighters will love it!”. 15kg rinkka ja 5kg käsimatkatavarat taisivat juuri keventyä yhden pokkarin verran...


Ennen lentoa pitänee vielä maistella öljymaan kruunuissa laskutettavaa, lentokenttä lisällä höystettyä, ylihintaista hampurilaista. Ah, Norjan vuonot ja hinnat. Eipä siinä, 172 euroa Helsinki-Oslo-Dubai hyvittää kyllä vähän kovemmatkin lounaskustannukset! Pilvenpiirtäjien ja nostokurkien maassa ollaan vasta huomisen puolella, joten tämä päivä meneekin puhtaasti matkatessa. 

Over and out, next stop Dubai!

lauantai 23. helmikuuta 2013

Prologi - Why do we travel?


Miksi matkustamme? 

Matkailua on tietysti monenlaista; yksi haluaa aurinkomatkalle Puerto Venturaan, toinen nähdä viikonloppulomalla Pariisin ihmeet, kolmannelle riittää bussimatka naapurikunnan kotiseutumuseoon, joku ei halua lähteä kotoaan ollenkaan. Sitten on tietysti meitä hulluimpia, jotka kerta toisensa jälkeen irtisanovat työsuhteensa, myyvät omaisuutensa ja sanovat hyvästit läheisilleen vain voidakseen nostaa rinkan selkään ja suunnatakseen kohti kaukomaita.

Kyse on paitsi elämäntilanteesta ja mahdollisuudesta myös henkilön omasta luonteesta ja elämänkatsomuksesta. Life is a pursuit of happiness. Oletko onnellinen?

Jos vastaus on kyllä, pidä siitä kiinni. Ei ole yhtä onnen lähdettä; ihminen voi nauttia uudesta autosta, hyvästä työstä, lemmikistä tai parisuhteesta. Yksi tykkää puutarhanhoidosta ja toinen siitä että iltaisin saa uppoutua nojatuoliin katsomaan lätkää. Minulle onnellisuus on eteenpäin menemistä, uuden kokemista ja sitä että pystyn tekemään omista unelmistani totta. Tämän takia en tietysti ole kerännyt ympärilleni niitä asioita jotka tuovat useimmille tätä lukeville onnen tuntemuksia...ja sitovat arkeen. Tietysti olen myös kateellinen monille teistä juuri näiden samojen asioiden takia, mutta kaikki aikanaan... - kun maanantaina nostan rinkan selkääni täyttää mieleni sellainen vapauden tunne, jota arjessa ei voi kokea.

Tämän blogin tarkoituksena ei kuitenkaan ole saarnata tai pohtia sitä mitä kenenkin elämällään tulisi tehdä vaan tarjota kaikille lukijoille mahdollisuus päästä kanssaelämään uusia paikkoja, kulttuureja ja kokemuksia, sekä ehkä välillä muistuttaa että ei se Suomikaan hassumpi paikka ole. 
Tiivistän tämän blogin aloituksen seuraaviin Mark Twainin sanoihin, jotka lienevät hyvä ohjenuora monellakin elämän osa-alueella;

Twenty years from now you will be more disappointed by the things you didn’t do than by the ones you did do. So throw off the bowlines, sail away from the safe harbor. Catch the trade winds in your sails. Explore. Dream. Discover.”  -Mark Twain

 Minä en lähde lomalle. Minä lähden matkalle. Tervetuloa mukaan!